Elias Lönnrot
Kansanrunouden keräilijä ja Kalevala-eepoksen kokoonpanija Elias Lönnrot syntyi vuonna 1802 Sammatissa köyhän räätälin perheeseen. Pienenä poikana hän oli tiedonhaluinen. Kun hän meni kouluun, hän ei osannut ruotsia. Kouluopetus tapahtui ruotsin kielellä, joka tuotti paljon vaikeuksia. Hän opiskeli koulussa vain kolme vuotta. Vuonna 1820 hän pääsi jatkamaan opiskelua Porvoon lukiossa.
Vuonna 1822 Lönnrot meni opiskelemaan Turun yliopistoon. Hän luki venäjää ja kansanrunoutta. Myöhemmin hän siirtyi Helsingin yliopistoon opiskelemaan lääketiedettä. Hän valmistui tohtoriksi vuonna 1832.
Lääkärin työn ohella hän harrasti kansanrunoutta. Kesäisin Lönnrot teki pitkiä matkoja karjalaisiin kyliin. Lönnrot teki yhteensä 11 matkaa Karjalaan, Arkangeliin, Tarttoon. Hän kävi Petroskoissa asti.
Mikä oli Elias Lönnrot?
Minä vuonna ja missä hän syntyi?
Mikä vaikeutti Lönnrotin opiskelua alkeiskoulussa?
Missä ja milloin Lönnrot jatkoi opiskeluaan?
Minä vuonna Lönnrot kirjoittautui yliopistoon?
Mitä Lönnrot harrasti?
Milloin ja mihin Lönnrot teki matkoja?
Minkä Lönnrot pani kokoon?
6.19. Kevät.
Opi uusia sanoja.
luonto, luonnossa ,
vaimea ,
neulanen ,
sulattaa
ilmestyy pälviä
räystäät tippuvat
puhjeta lehteen (kukkaan) ,
leskenlehti --
orvokki
tiira
kesän kynnys
käki
vaihtaa
väri
varhain
Lue teksti.
Kevään töitä
Kun on maaliskuu, ilmat kirkastuu.
Huuhti- sekä toukokuussa luonto uudistuu.
Keväällä luonto herää. Kevättalven värit ovat vaimeat. Puissa ei ole lehtiä. Vain kuusten nuoret neulaset vihertävät kirkkaasti.
Kirkas aurinko paistaa korkealta. Se sulattaa lumen ja puiden ympärille ilmestyy pälviä, katoista tippuu vettä, purot juoksevat.
Jotkut kasvit kukkivat varhain. Ensimmäisinä puhkeavat kukkaan leskenlehti ja orvokki. Tiaiset ja varpuset tiukuttavat innokkaasti. Muuttolinnut alkavat palata. Ensimmäisinä saapuvat lokit ja tiirat. Pääskynen palaa kesän kynnyksellä. Käki tulee vasta kesän alussa.
Karhu ja siili heräävät talviunestaan. Orava ja jänis vaihtavat talviturkin kesäturkiksi. Turkin värikin vaihtuu.
Lue dialogi.
- Mistä vuodenajasta sinä pidät?
- Minä pidän talvesta ja keväästäkin.
|
|
|
- Mikä viehättää sinua keväässä?
- Keväällä päivät pitenevät, maiseman ruskehtava väri muuttuu vihreäksi, saa olla paljon ulkona, pelata jalkapalloa, hyppiä nuoraa.
- Käytkö metsässä keväällä?
- Tietysti. Metsä on kaunis. Maaliskuussa metsään ilmestyy pälviä, puiden silmut pullistuvat. Minä käyn usein keväällä metsässä.
Vastaa kysymyksiin.
Mitkä ovat kevättalven värit?
Millainen luonto on keväällä?
Mitä tapahtuu luonnossa / eläimille keväällä?
Miten luonnon elämä vilkastuu?
Mitkä linnut palaavat lämpimistä maista?
Mitkä kasvit kukkivat ensimmäisinä?
Minkävärisiä ovat ensimmäiset kukat?
6.20. Pääsiäinen
Lue teksti.
Pääsiäinen
Haluan kertoa teille pääsiäisestä. Se pidetään kevättalvella, väliin maaliskuussa ja väliin huhtikuussa. Tänä vuonna pääsiäinen on Pääsiäinen on uskonnollinen juhla. Pääsiäisaikaan kuuluvat kiirastorstai, pitkäperjantai sekä ensimmäinen ja toinen pääsiäispäivä.
Suomessa pääsiäinen on myös kevääntulon juhla. Talvi on ohi ja aurinko paistaa lämpimästi. Kodeissa tehdään suursiivous ja valmistellaan juhlaa. Sen hyväksi tehdään pääsiäiskoristeita ja laitetaan pääsiäisruokia. Juhlan aattona on tapana lähettää pääsiäiskortit sukulaisille ja ystäville.
Kodeissa kasvatetaan rairuohoa ja maalataan kananmunia. Kirjavat munat ja tiput koristavat juhlapöytää. Narsissi on pääsiäiskukka. Pääsiäisenä syödään lampaanlihaa, kananmunia ja mämmiä. Pääsiäissunnuntaina käydään kirkossa.
Viikkoa ennen pääsiäistä on palmusunnuntai, jona virvotaan. Se tarkoittaa, että vanhojen akkojen vaatteisiin pukeutuneet lapset kiertävät talolta talolle laulaen virpoluvun:
Virvon varvon
tuoreeksi terveeksi,
tulevaksi vuodeksi.
Lupaatko palkan,
lupaatko palkan.
Pääsiäisenä haetaan palkat virpomisesta. Minusta se on hyvä tapa.
6.21. Ystävä
