Aleksis Kivi ja hänen romaaninsa
Olen kiinnostunut lukemisesta. Luen paljon, mutta tietysti enemmän venäjän kielellä. Suomen kielen tunneilla me luimme Aleksis Kivestä ja hänen romaanistaan Seitsemän veljestä. Sain tietää, että Aleksis Kivi kirjoitti ensimmäisen suomenkielisen romaanin. Häntä sanotaan Suomen kirjallisuuden isäksi.
Aleksis Kivi syntyi 10. (kymmenentenä) lokakuuta 1834 Nurmijärvellä suureen räätäliperheeseen. Hänen isänsä oli köyhä, siksi vasta 12-vuotiaana Aleksis meni kouluun. Myöhemmin hän päätti koulun ja opiskeli yliopistossa, mutta ei päättänyt sitä.
Aleksis Kivi alkoi jo lapsena kirjoittaa kertomuksia. Myöhemmin hän kirjoitti runoja, kertomuksia ja näytelmiä. Hänen teoksistaan tunnetuimpia ovat romaani Seitsemän veljestä ja näytelmä Nummisuutarit. Aleksis Kivi kuoli köyhänä ja sairaana vuonna 1872. Suomen kansa pitää hänen kirjoistaan. Romaani Seitsemän veljestä ilmestyi vuonna 1870. Se on hauska kertomus seitsemän veljeksen elämästä. Veljekset olivat vallattomia eivätkä halunneet istua aapiskirjan ääressä. He päättivät paeta metsään. Sinne he rakensivat talon ja asuivat siinä kymmenen vuotta.
Romaani kertoo veljesten seikkailuista. Myöhemmin veljekset ymmärsivät, että täytyy palata ihmisten ilmoille ( ) vanhaan kotitaloonsa. Aikaa myöten he oppivat lukemaan, perustivat oman perheen ja löysivät paikkansa elämässä.
1. Milloin Suomessa vietetään Aleksis Kiven päivää?
2. Miksi sanotaan, että hän eli syksystä jouluun?
3. Mitä Aleksis Kivi kirjoitti?
4. Mistä hän kertoi omissa teoksissaan?
5. Mikä on hänen tunnetuin teos?
6. Mistä ja kenestä kertoo romaani Seitsemän veljestä?
7.5. Elias Lönnrot
Lue teksti.
Uusia sanoja:
kansanrunous kokoonpanija
räätäli tiedonhaluinen
kouluopetus tuottaa vaikeuksia
lääketiede lääkärin työn ohella
tavata esipuhe
täydellinen painos
esipuhe
Kansanrunouden keräilijä ja Kalevala-eepoksen kokoonpanija Elias Lönnrot syntyi vuonna 1802 Sammatissa köyhän räätälin perheeseen. Pienenä poikana hän oli tiedonhaluinen. Kun hän meni kouluun, hän ei osannut ruotsia. Kouluopetus tapahtui ruotsin kielellä, joka tuotti paljon vaikeuksia. Hän opiskeli koulussa vain kolme vuotta.
Vuonna 1820 hän pääsi jatkamaan opiskelua Porvoon lukiossa.
|
|
|
Vuonna 1822 Lönnrot meni opiskelemaan Turun yliopistoon. Hän luki venäjää ja kansanrunoutta. Myöhemmin hän siirtyi Helsingin yliopistoon opiskelemaan lääketiedettä. Lönnrot almistui tohtoriksi vuonna 1832.
Lääkärin työn ohella hän harrasti kansanrunoutta. Kesäisin Lönnrot teki pitkiä matkoja karjalaisiin kyliin. Lönnrot teki yhteensä 11 matkaa Karjalaan, Arkangeliin, Tarttoon. Hän kävi Petroskoissa asti.
Viidennellä matkalla hän tapasi Arhippa Perttusen, suuren runonlaulajan. Arhippa Perrtunen lauloi kolme päivää peräkkäin runoja Lönnrotille. Näin syntyi Kalevalan ensimmäinen painos. Uuden julkaisunsa esipuheen Lönnrot allekirjoitti 28. helmikuuta vuonna 1835. Tämä päivä on nykyään Kalevalan päivä.
Kalevalan täydellinen painos ilmestyi vuonna 1849. Eepos sisältää 50 runoa.
Etevänä lehtimiehenä Lönnrot perusti ensimmäisen suomenkielisen aikakauskirjan Mehiläinen. Hänen arvokkaimpiin saavutuksiinsa kuului myös 160 000 sanaa sisältävä suomalais-ruotsalainen suursanakirja. Kääntäjänä Lönnrot loi laki-, kasvi- ja lääketieteen perussanaston.
Lönnrot kuoli 82 vuoden ikäisenä.
Avaa sulkeet.
1. (Kalevala-eepos) kokoonpanija on...
2. Elias Lönnrot syntyi ( ).
3. Jo pienenä poikana ( ).
4. ( ) tapahtui ( ).
5. Tämä tuotti ( ).
6. ( ) hänet ( ).
7. ( 1820 ) hän jatkoi opiskeluaan ( ).
8. Vuonna 1822 Lönnrot ( ).
9. Elias Lönnrot innostui ().
10. ( 1827 ) yliopisto siirrettiin ( )
11. Lönnrot ryhtyi (opiskella) ().
12. ( 1832 ) hän valmistui ().
Vastaa kysymyksiin.
1. Mikä oli Elias Lönnrot? Minä vuonna ja missä hän syntyi?
2. Mikä vaikeutti Lönnrotin opiskelua alkeiskoulussa?
3. Missä ja milloin Lönnrot jatkoi opiskeluaan?
4. Minä vuonna Lönnrot kirjoittautui yliopistoon?
5. Mitä Lönnrot harrasti?
6. Milloin ja mihin Lönnrot teki matkoja?
7. Minä vuonna ja missä Lönnrot tapasi Arhippa Perttusen?
8. Minkä Lönnrot pani kokoon?
9. Minkä nimen sai eepos?
10. Minä vuonna ilmestyi eepoksen ensimmäinen painos?
11. Minä vuonna ilmestyi eepoksen täydellinen painos?
Suomenna.
1.
2. ˸
3. 11
4. 20 000 , , , ,
5. 1835
6. 35
7.
8.
9.
10.
11.
12.
13. 1849
14. 50
|
|
|
Talomme ja asunto
Lue teksti.
Me asumme Petroskoissa Lenininkadulla isossa kerrostalossa. Talomme on viisikerroksinen ja vaaleanpunainen. Siinä on kolme porraskäytävää.
Me asumme C-rapussa. Talon luona on kauppa ja vastapäätä kaupungintalo. Vaikka talossa ei ole hissiä, emme tarvitsekaan sitä, koska asumme kolmannessa kerroksessa.
Meillä on kolmen huoneen asunto. Mielestäni se on kiva asunto. Siinä on tilava eteinen, mukava keittiö, viihtyisä olohuone, valoisa makuuhuone.
Olohuoneessa on pehmeä sohva, kaksi nojatuolia, kaksi kaappia ja nurkassa on televisio. Huoneen ikkunat ovat kadulle päin. Makuuhuoneessa on äidin ja isän sänky, vaatekaappi ja pieni pöytä. Asunnossa on tietysti kylpyhuone, WC ja parveke. Olohuoneen parvekkeelta näkyy Äänisjärven Petroskoin lahti.
Minulla on oma huone. Se on siisti ja kodikas. Huoneessani on sänky, lattialla on kirjava pehmeä matto, ikkunan vieressä on kirjoituspöytä ja nurkassa kirjahylly. Seinällä riippuu kaksi taulua ja kello.
Meillä on myös puhelin. Se on kiva, sillä voi soittaa ystäville.
7.7. Päiväjärjestys
1) Käännä.
?
7 .
?
7.30.
?
8.10.
?
8.15.
?
, , , , .
?
?
? ? ?
Lue teksti.
Tavallinen päiväni
Hei! Olen.... Haluan kertoa teille päivästäni. Arkiaamuna herään aina kello 7, koska koulu alkaa 8.15. Nousen, voimistelen harvoin, mutta harjaan hampaani säännöllisesti, peseydyn, kampaan tukkani ja pukeudun. Tavallisesti panen farkut jalkaan ja puseron päälle. Menen keittiöön ja teen itselleni aamiaisen.
Syön useimmiten pari voileipää, keitetyn munan ja juon kupillisen kahvia tai teetä. Tiskaan ja lähden kouluun.
Menen bussipysäkille, joka on melko lähellä, ja nousen bussiin. Matka kestää noin 15 minuuttia. Kello 8 olen jo koulussa. Tavallisesti meillä on päivittäin 6 tai 7 oppituntia, jotka päättyvät puoli kaksi tai kolme. Väliajalla syön koulun ruokalassa. Kotona vaihdan vaatteeni, peseydyn, syön lounaan ja teen läksyjä pari tuntia. Yritän opiskella ahkerasti.
Iltapäivällä autan äitiäni: tiskaan, käyn kaupassa, siivoan keittiön. Sen jälkeen menen ulkoilemaan tai kirjastoon lukemaan tietokirjoja. Eihän nykyään ilman tietoja saa aikaan mitään.
Illalla katson televisiota, kuuntelen musiikkia tai luen. Kaksi kertaa viikossa käyn musiikkikoulussa.
Lauantaisin meillä on suursiivous. Silloin minä imuroin matot, pyyhin pölyt, pesen lattiat ja järjestän kaappini. Äitini on tyytyväinen, kun paikat ovat kunnossa ja koulussakin menee hyvin.
Illalla syön ohukkaita ja juon teetä. Ennen nukkumaan menoa selailen lehtiä ja katson televisiosta uutiset. Menen nukkumaan tavallisesti kymmeneltä.
7.8. Helsinki
Opi uusia sanoja.
Ruotsi-Suomen kuningas
mahtikäsky
Venäjän keisari II
itsenäinen Suomi
poikkeaa monessa suhteessa
Ruotsi-Suomen aika ,
|
|
|
Suomenlinnan merilinnoitus
suurruhtinaskunta
hallitusrakennukset
kohota
Lue teksti.
Helsinki
Helsinki on vanha satamakaupunki. Se sijaitsee Suomenlahden rannalla.
Helsinki perustettiin vuonna 1550 Ruotsi-Suomen kuninkaan Kustaa Vaasan mahtikäskystä Vantaajoen suulle. Myöhemmin kaupunki siirrettiin nykyiselle paikalle meren äärelle. Vuonna 1812 Helsingistä tehtiin pääkaupunki. Vuonna 1917 Helsingistä tuli itsenäisen Suomen pääkaupunki.
Senaatintori on Helsingin suurin ja kaunein tori. Senaatintorin pohjoislaidalla kohoaa Tuomiokirkko. Keskellä toria on keisari Aleksanteri II:n muistopatsas.
Aleksanterinkatua pitkin tullaan Rautatientorille. Tällä torilla sijaitsee Kansallisteatteri. Sen edessä on Aleksis Kiven patsas.
Nykyään Helsinki on Suomen teollisuus-, tiede- ja kulttuurikeskus. Kaupungin asukasluku on yli 600 000. Helsinki on kaunis ja siisti kaupunki. Siinä on paljon museoita, teattereita, toimii suomalais-venäläinen koulu, yliopisto, on paljon muistopatsaita. Mainittakoon juoksija Paavo Nurmen patsas, säveltäjämestari Jean Sibeliuksen muistomerkki, Aleksis Kiven, Kolmen sepän patsas.
Helsingin nähtävyyksiin myös kuuluu Olympiastadioni. Stadionin edustalla on Paavo Nurmen juoksijapatsas.
Postitalon ja Eduskuntatalon välisellä aukiolla seisoo Mannerheimin ratsastajapatsas.
Petroskoi
