.


:




:

































 

 

 

 


.

Kyläeländä ennein

 

Alotamma sygyzystä, konže jo peldorǐavot loppiečettǐh, leivät puidu, pelvaš loukutettu.
, , , .
Emännällä pidäy jogo päiviä lämmittiä kiugǐa, syöttiää pereh huomnekšella, varaštǐa , ,

murgina da ildane.
.
Päivät sygyzyllä ollah lyhyöt.
..
Emändä noužou vielä pimiellä, virittäy fonarin i lähtöy lypsämäh lehmie, siidä

, ,

lämmittäy kiugǐan, palavoittau vettä i lambahilla liziäy maguo (nǐattie, durandǐa

, ( ,

einin jauhuo) i juottau lämbymäzellä vejellä.

) .
Izändä juottau hebozen, tuou ambarišta heiniä i olgie žiivatalla, panou šoimiloih

, ,

hebozella heiniä, a lehmillä olgie einin ševotušta, a siidä rǐadau kuda-midä

, , -

koditiessä, kuni emändä ei kuču syömäh.
, .

Syömizet

Huomnekšella emändä syöttäy perehtä palavalla kartoškalla sieninke, majolla,

, ,

ollou jiännyt, eglizellä rokalla, a konže i kakkaralla. Kakkarĩa paistʼau nedelissä

, , .

kaksi-kolme kerdĩa. Arrešša kakkaranke andau keitettyö majonke i kuorienke

- .

siendä, rahkĩa einin buolĩa kuorienke. Pyhässä siendä emändä keittäy

, .

pyhävoinke, marjoida syyvväh sĩaharuvejenke, palavana kakkaroida syyvväh , ,

vielä šuolattuo i vojettuo pyhävoilla pelvahan siemenistä. Emändä .

huomnekšella syöttäy palavalla kakkaralla i paistʼau päiväksi vielä sieglan kakkarĩa,

,

kumbazie murginalla syyvväh lihanke, sienilöinke i marjoinke. Syödyhyöh pereh

, .

lähtöy rĩavolla, a emändä jiäy vielä varuštamah murginĩa, keittäy rokan, pudron,

, , , ,

jĩablošničan, a konže i leibie paistʼau. Konže emännällä on leibätaigina,

, . ,

silloin hiän kakkarĩa ei paisʼsʼa. Hyvässä talošša murginoijah nellästä- viijestä

. -

purdĩlošta, a keyhissä perehissä vero on pienembi. Ildazella syyvväh midä jäi

, . ,

murginašta, lizätäh rahkamaiduo i vielä midʼ-olgah. Kolmanapiänä i piätinčänä

, -.

emändä i arrešša ei keitän lihĩa, syödih, kuin i pyhässä, pyhäsyömizie. Pyhässä

, , , .

emändä keitti rokkie gribašta, nĩatišta, hernehestä, keitti

, , ,

kartoškĩa, hauvuttĩ nemkĩa, syödih rötkiä, kiiselilöidä kagrašta, hernehestä, garbalošta.

, , , , , .

 

Prĩazniekat

Äijä oli hoppuo emännällä prĩazniekan aigah, konže gostih keriäčöy

,

rondnʼakunda.Vero prĩazniekkana murginalla liey kymmenen-kaksitoista purdĩluo:

. - :

liha- i kalarokkie, liha, moni kaikenmoistʼa pudruo, kiiselit, keituškat,

, , , , ,

piirĩat. A izändä prĩazniekakši panou olutta. Olutta pandih šuurešša kattĩlašša . .

jovella, berʼoga-rannalla. Bohatta izändä panou viizitoistʼa-kaksikymmendä rengie

, . -

olutta. Idy vejenke kiehuu kattĩlašša, a siidä hänen kĩatah puizeh ollenke,

. , ,

avatah tyken puizešta i laškietah sulon, a raba jiäy puizešša.

, .

Mie brihazena yhessä tovariššoinke hyppelin jovella juomah suluo. Izännät

.

jogohizella annettĩh čĩaškalla kuotella suluo. Tämän sulon šĩatetah korvolla kodih,

. ,

pannah häneh humalan, käytetäh päivän-toizen i olut on valmisʼ.

, = .

Tämän jälgeh erotetah oluošta sieglalla humalan i kĩatah oluon puččiloih.

.

Keyhemmät talot keitettih olutta koisʼsʼa šuurišša vähäzettä rengihizissä

šavizišša padoišša, missä idy vejessä hauduočou, häneh vielä lizätäh vettä i

, ,

laškietah suluo. Moizet talot prĩazniekakši keitettih kolme-nellä rengie olutta.

. - .

Ken ni tulou prĩazniekkana pertih, kaikilla izändä andau kruužkan olutta, vierahie ei

, ,

iššutettu stolan tagĩah, viinalla ei ugoščai. Viinĩa ennein juodih rʼumkalla. Vain

, . .

bohatta oštau prĩazniekakši puolen rengin viinĩa, keksikerdane eläjä četvertnoin, a

, ,

to i butĩlkan. Viinalla juotetah vain kučuttuzie gostie.

. .

Pieni rodnʼa lähizistä kylistä ildapuoleh lähtöy kodih, a edähäne šuuri

,

rodnʼa, kumbane tuli gostih hebozilla, jiäy magĩamah. Huomnekšella vielä

, , .

pimiellä izändä noššattau gostʼat. Emändä keriäy stolan, gostʼat pohmeliečetah,

. , ,

syvväh, juuvvah i ruvetah keriäčemäh kodih. Mudĩaš vävy nuorenke mučonke i vielä

, .

yön magĩau apešša. Niin aivomma mändih prĩazniekat kylissä. Jogo

. .

kylässä oli oma prĩazniekka, einin i kaksi. Moisʼova prĩaznuičči

, .

talvi-Miikulĩa i pienembäne prĩazniekka oli oli Kuzʼmana kezällä (01.07.),

(01.07.),

Zviizenʼjä, Usplenʼja, Pokrova, Kazanskoi, Roštova, Miikula-kezälline i talvehine, , , , , , ,

Ilʼlʼä, Kiriilouskoi, Borissa i Glieba, Deviatoi i Desiatoi piätinčät Äijänpäivän jälgeh,

, , , ,

Sroičča ka myttyzet prĩazniekat oldĩh miän Čĩamorovan vuolostišša. Oldĩh

.

karielazišša kylissä prĩazniekat i žiivatan äbäžöiččijöilla svʼatoiloilla: Jyrgi Dudinašša,

: ,

Vlasei Belskoišša, Kiirikät Ivaškovašša i Čižovašša. Ivaškovan luona on časounʼa

, ,

Kirikällä i Ulitalla. Kellä žiivatta i kanat ei vediäčetty, net tullah, jiäksittih šĩattĩa

. , ,

kana einin važa ili vuonna kahtenkymmentenä piänä ijulʼa-kuuda täh časounʼah einin

- ,

makšia dengana. Sinä piänä pappi časounʼašša sluuži molʼbanoida, kroppi svʼatoilla

. ,

vejellä žiivattĩa. Tuoduot žiivatat i kanat siidä žo myökšenneldih, a denʼagat

. ,

kaznačču ottĩ kirikköh varoin. Rahvaš vierittih, što svʼatitty žiivatta i lindu rubieu

. ,

vediäčemäh talošša paremmin, ei rubie läzimäh.

, .

Baskĩakovan prihodašša Čižovan i Mihalʼovan välillä ruučan luona toužo seižo

čacounʼa Kiirikällä i Ulitalla. Konže-to ammuin niillä paikoilla liibu jumala svʼatoiloinke

. -

Kiirikänke i Ulitanke i vierilöillä rahavahalla rubei auttamah vediä žiivattĩa i linduo.

.

Čiarin aigah čausonʼan luona oli šuuri turgu. Täh turguh ajettʼh

.

kupčat Vessistä, Spĩasušta, Biežečkoista i Riibanašta. Rahvaš kannetĩh

, , .

časounʼah ei vain žiivattĩa i linduo, a i voida, villĩa, vahĩa, mi siidä žo myöčči

, , , ,

turulla. Kupčilla jallesti siksi päiviä ajettĩh časounʼan luoh papit i vuorokkeh

.

sluužittĩh molʼbanoida. Vielä päiviä jiellä Mihalʼovah i Čižovah aššuttĩh i ajettĩh hädähizet

.

malitušša hebozilla i jalgazin, mĩattih näissä kylissä. Mihalʼovan mužikat

, .

otettĩh dengĩa sijašta turguh varoin, a jälgeh nämä dengat tuhottĩh viinoh, Kirikkä

, ,

(28.07)ando dohodan kiriköllä, pappiloilla, kupčilla dai Mihalʼovan mužikat juodĩh viinĩa

(28.07) , , ,

sijašta syin. Mihalʼovašša i Čižovašša sinä piänä oli prestolʼnoi prĩazniekka. Ni časounĩa,

. . ,

ni turguo nyt sillä kohalla eu, tädä prĩazniekkĩa nyt niken ei prĩaznui.

, .

Tädä päiviä nyt muisetah vain ukot dai se vain Čižovašša. Kuda-ken ukkoloišta

, . -

Kirikkänä käyväh ruučan luoh, lykätäh ruuččah dengazen, a lapšet heidä jälgeh ečitäh.

, , .

Jyrginä Dudinašša, Vlaseina Belʼskoišša toužo oli prestolʼnoi prĩazniekka, pappi käveli

, ,

taloiloida myöt, kroppi žiivattĩa, a turguloida, kuin Ivaškovašša i Čizovašša, ei ollun,

, , , ,

dohoda oli vain pappiloilla molʼbanoišta.

.

Šuuri vägi oli ennen kiriköllä, konže kalleheh aigah, heinʼaigah tuhatat

, ,

mieštä ei rĩattu i vielä tuhuočettĩh molʼbanoih.

.

Gulʼaidĩh vielä Mĩaslenčana. Jogo kylällä Mĩaslenan nedelillä oli oma päivä,

. ,

konže täh kyläh nuorizʼo ajo hebozilla čurĩamah i gostimah rodnʼakundah.

.

Moisʼovašša čurattĩh kolmandenapiänä. Sinä piänä emändä paistʼau piiraida, varuštaȗ

. ,

hyvin murginan, a tulloȗ gostih čurĩamah vävy nuorenke mučonke, niin i olutta pannah

, ,

siksi päiviä, izändä oštaȗ viinĩa. Sinä piänä kyliä myöt piästä piäh keskipäivästä

, .

i ildah šĩat čuratĩh gost´at, čurautettĩh lapšie sist´a talošta, missä ruvetah gost´imah.

, , .

Tän´piänä tässä kylässä, huomena toizešša, niin kaiken nedelin čurĩaû nuoriz´o niissä

, ,

kylissä, missä on rodn´akunda, a pyhänäpiänä, pyhänälaškuna kaikin ajetah Čĩamorovah,

, , , ,

missä ylči kyliä ajau sen verdĩa regilöidä, što toizeh kerda hebozet ei hypätä, a vain

, ,

aššutah. Mĩaslenča nedeliksi nuoriz´o aivomma varuštaliečoû, syöttäŷ hebozie

. ,

kagralla. Konže i ožuttĩa, kuin myö elämmä, kuin ei Mĩaslenčana!

. , , !

Naizin rĩavot

Sriäppiečehyöh emändä lähtöŷ vidomah pelvahie. Hänellä tämä rĩado kaikekši päiviä i

.

jogo päiviä, kuni kai pelvaš ei lie vivottu. Emändä vidoû iče i opaštau tyttärie varuštĩa

, .

pelvaš kezriännäksi i myödäväksi. Myödäväksi vallitah pelvahan pitemmän, štobĩ

. ,

hänessä ei oliis´ päisärdä. Se pelvaš on kallehembi, kumbane pitkä, puhaš i luja. Iččeh

. , , .

varoin jätetäh pehembazen pelvahan. Vivotah pelvašta videimel´l´a omalla tahnuolla

.

päivällä i illalloilla.Mudĩanžeh kerdah keriäčetäh moni naista vidomah yhellä guomnolla,

. ,

kunne illalla fonarie einin lamppĩa kannellah vuorokkeh. Guomnolla vesselembi

.

susiedoinke viduo, pagina naizilla löydyŷ. Vivonnan jälgeh iččeh varoin

, .

pelvahan harjatah harjalla. Harjatah pelvašta kylyssä, konže viluštuu, einin toizešša

. , ,

pertissä. Tämän jälgeh enmännällä lieu kezriändäh varoin pelvaš, paičeš i ruohin. Pertih

. , .

tuuvah kuoželin da värtinät. Šuureh pyhäh šĩat naine ištuu kuoželin tagĩana i

.

kezriäy. Iče emändä kezriäy parembĩa pelvašta, a tyttäret, kuni opaššutah, kezrätäh

. , , ,

ruohinda. Ollou pereh šuuri, a kezriäjä vain emändä, niin hiän pimiellä noužou,

. , , ,

kezriäy värtänän, a jo siidä lämmittäy kiugĩan. Päivällä kodirĩadoloin kessessä tĩaš

, .

kezriäy, illalla tĩaš kuoželin tagĩana. Sygyzyllä tyttäret ruvetah käymäh bes´oudah,

, . ,

aššutah sinne kuoželinke i kolmenke värtinänke, kumbazet pidäy kezrätä ildah aloh. Äijä

, .

vyyhtie pidäy kezrätä naizilla, štobĩ pyhässä kuduo perehellä vĩatetta šobih,

, ,

šuorivoh, värčilöih, hurštiloih, hataroih, käzipaikkoih i postel´nikkoih varoin. Käzipäikkoih

, , , , .

i šobih varoin mänöy hoikka i paraš langa i ruohtĩmešta. A vielä torbi toine pidäy

.

kuduo i panna lippahah tyttärillä pridĩaneih varoin. Šuurešša pyhässä šeižattau emändä

.

pertih stĩavat, tuou tuurikat, kerinlauvat, kruugat, kerinakat,

, , , , -,

ažettau kangahan, varuštau rĩaduo käzillä, jaloilla i silmillä, rubieu huomnekšešta ildah

, , ,

šĩat ištumah stĩavoin tagĩana. Lendelöy kiäštä kädeh šukkulane, ličotah jalat

. ,

šukšiloida, hloimau pirda. Seinä seinällä jällesti kiäriečöy torbiloih, ažettau

, . ,

toine kangaš. Naizilla on rĩaduo talvella kezriämättä i kudomatta. Jogo šuovattĩa

. .

naizet pessäh lattien. Izändä lämmittäy kylyn, i pereh peziečöy. Kellä eu kylyö, net

. , . ,

peziečettih kiugĩašša.

.

Illalla pyyhitäh pĩadien havulla, levitetäh pĩadiella kubon olgie i peziečetäh

,

sielä, a valĩačemah aššutah tanhuolla, einin sarailla. Mois´ovašša, mie muis´an,

, , . , ,

kolmekymmendä viijellä taloilla oli kakšitoist´a kylyö, kumbazišša peziečetih enämbi

,

puolda kyliä. Ostatkat peziečetih kiugĩašša. Kiugĩat oldĩh šuuret i vällät. . . .

Mie peziečin kiugĩašša i en moiti heidä. Ägiedä kiugĩašša eu vähembi kylyö. Enzimäzenä

. . ,

argena, kačot, ajetah naizet regyzillä kičigöinke jovella huuhtomah šobie.

, .

Karielazet naizet šuvatah puhtahutta. Latetta moni kerdĩa päiväh pyyhitäh, a

. ,

Roštovaksi i Äijäpäiväksi kai seinät i lĩan pertissä čuurunke pessäh. A oldanneh

.

perehessä tytöt, nin hyö latetta ei vain šuovattana, a vielä i nedelillä pessäh. Jogo päiviä

, , .

sriäpi, juota j syötä žiivattĩa, šobie kohenna, uutta ombele, alazie nieglo vähägo

, , , ,

naizilla i talvella oli rĩaduo.

.

A kuin kebeni nygyzeh aigah naizilla rĩado pezemizenke! Lattiet kodiloissa

!

nyt krĩasittu, lĩat i seinät klejitty bumugĩagalla, kolhoznikat oššetah

, ,

stiral´noida mašinoida, naizet ei kezrätä, ei kuvota, leibiä oššetah laukašša, paisetah , , , ,

vain piiraida. Harvazeh kuda-ken paist´au i kakkarĩa vehnäzestä jauhoista vanhĩau

. -

harjautušta myöt. Kebeni, äijäldi naizilla eländä kolhozašša!

. , !

Keviällä naine puhuu rosadnikalla kapussan i nemkan, jogo päiviä kävyy

,

valelemah, zĩagordah vejetäh tadehen, izändä kyndäy mĩan, ajelou plugalla mežat, a

, , , ,

naizilla rĩado noštĩa mĩa mežoišta, lĩadie riävyt i iššuttĩa luukku,

, ,

morku, nemka, ogurčat, röt´kä, lapšilla sĩaharnoi herneh, pabu i nagris´. Kartoškĩa

, , , , , .

iššutetah guomnoaijalla pluugan ĩalla i vähäzen zĩagordašša riädylöih. Nyt ruvetah

.

kažvattamah i pomidoroida, vain hyö vähä kellä riävyllä ruššotah. Valgiet

, .

pomidorat emändä ottau riävyldä mostinkah, noštau kiugĩalla lämbymäh, i hyö

, ,

sielä kodvan jälgeh ruvetah ruškuomah. Äijillä izännäillä zĩagordašša einin

- .

guomnoaijalla kažvetah humalikot, on oma humala oluoh varoin.

, .

Jogo talošša zĩagordašša kažvetah savut, krĩžovnikka, mušta smorodina, kn´ažičča,

, , , ,

kuda-kellä tuomi da räbinä. Nyt ruvettĩh iššuttamah viišn´oida, vavarnuo.

- . , .

Iellä pertin jiessä kažvettĩh koivut, tuomet, räbinät. Nyt ruvetah lĩadimah

, , .

polisadnikkoida, missä kažvetah kukat i tuhjot.

, .

Ollou perehessä rĩadajia, naine kyndämäh, aštoimah, kylvämäh ei käynnyn peldoh.

, , , .

Hänellä oli rĩaduo zĩagordašša i koditiessä.

.

Kylvön jälgeh kai kylä ribieu vedämäh tajehta kežandopeldoh. Štobĩ teriämbe puhaštĩa

.

tanhuo tadehešta, yhytäh kakši-kolme taluo i vejetäh vuorokkeh tadehen

, -

jogo talošta. Tahnuolla levitetäh olgie i ruvetah siästämäh tadehta tulijah

.

vuodeh šĩat. Naizet levitetäh tadehen pellošša, a mužikat ruvetah kyndämäh mĩada

. ,

tadehenke. Kynnetty kežando rubieu vuottamah kylvyö sygyzyllä.

. .

Täh žo aigah naizet käyväh neččäh varuštamah vaštĩa, kannetah koivuzie varbahie

,

kodih takoilla, kois´s´a šivotah varbahišta vaštoida. Kammičat vaštoida ruvetah

, .

rippumah sarailla katokšen ĩalla. Näillä vaššoilla pyyhitäh latetta i höyryöčetäh kylyssä

.

palattiloilla.

Pedrun aigah alottĩači hein´aiga. Šuurišša kylissä henämĩat jiatah

.

enzistäh kondoloilla. Jogo konnošša on yhen veran hengie mĩada. Siidä siämessä

. .

konduo jiatah jagozih kossavaržiloilla: annateh hengellä viizi kossavarta, a kellä on kaksi

: ,

hengie sillä kymmenen kossavarta. Jiatah parembie heinämaloida eris´, pahembie

. ,

toužo eris´.

.

Vielä hämärillä kai kylä aštu kossinke niit´t´ämäh. Vesselä oli hein´aigah rĩadĩa.

. .

Yhen jaon niität, lähet toizella. Kuni ajetah rodit´el´at mežĩa, vähäzen

, . ,

lebiäčet, a siidä tĩaš niität, hyväh kašteh vain kossa vinguu. Kolmen

, , . -

nellän čĩasun jälgeh, konže päiväne noužou, ištuočetah perehvatkalla, keriačetäh moni

- , , ,

perehtä yhteh kohtah. Emändä šĩau sumkašta syömizet, i jogo pereh syöy. Perehvatkan

. , .

aigah vähäzen lebiäčetäh i tĩaš niitetäh, kuni kašše ei kuiva. Niiton jälgeh

, .

tukutah heinän lajozih, liikahutetah i jätetäh kuivamah toizeh päiväh šĩat: anna heinä

, :

vanuuduu, huomena rubieu paremmin kuivamah. Illalla tĩaš lähtietäh niittämäh ilda-

, .

kaššetta. Illalla niitetäh vain inzimäzenä piänä. Toizin päivän vähä ken i illalla

. .

niittäy: päivällä kuivatah, harvoijah, a ildapuoleh vejetäh heniä einin luotah kegoloida.

: , , .

Naizet yhessä mužikoinke käyväh niittämäh. Šuurešša perehessä emändä jiäy

.

kodih i tulou henämĩalla perehvatkanke, konže jo päiväne noužou. Oldanneh

, .

heinämĩat edähiänä, sinne ajetah hebozella, sielä i mĩatah, a syömistä otetah keralla,

, , , ,

keitetäh tulella. Moizilla heinämĩaloilla emännät harvah ajellah: heilä löydyy rĩado i

. :

koissa. Edähizillä heinämĩaloilla heiniä kuivatah i luuvat kegoloih, a konže liettäh otrubat,

. , ,

to sielä oldĩh srojittu ambarit, kunne i pandĩh heiniä, a vejettih kodih talvella kegoloista i

, ,

ambarista.

.

Oli i riidĩa heinämĩaloilla: ken-to lijan niitti susiedalda, pahoin ajo mežan einin

: - ,

vedi vierahan heinän. Kaikkie oli. Kuin-to niitin mie kaksi nedelie šuurešša karielazešša

. . -

kylässä Ul´l´onovašša, autoin diedolla, mĩamon tĩatolla, ka i näin sielä riidĩa. A

, , , .

Mois´ovašša mie olin niittäjänä jo učastkoin aigah. Jogo pereh niitti

.

Mois´ovašša omalla učastkalla, toizie perehie ei nähnyn. Tĩatto vielä pimiellä

, .

noššatteli niittämäh. Kuni aššumma učastkalla, rubieu vähäzen valguomah. Niität omalla

. , .

učastkalla vaibumizeh šĩat, a siidä rubiet kuivamah, nikedä et niä. Vesselystä eu, no

, , . ,

hein´aiga loppieu terväh.

.

Veselä oli niittiä enzimäzinä vuožiloina kolhozašša. Mežoida ei pidän ajia.

. .

Niitettih niittäjät toine toizella jällesti, tavoitellah toine toist´a. Mi siidä oli nagruo!

, . !

A heiniä kuivatešša tuuvah brihat garmonin, ištuočemma lebiäčemäh tytöt karratah,

, ,

pajatetah viržilöidä. Vesselä oli aiga!

. !

Vielä jiellä hein´aigĩa kypsyy mandž´o. Lapšet kävelläh loga randoloida myöt´, kerätäh

. ,

mandž´uo, iče syyväh i kodih tuuvah.

, .

Hen´aijan jälgeh naizilla rĩado hengähtämättä lumeh šĩat. Il´l´an aigah šĩalist´uu

.

ruis´, alottĩačou leikkovaiga. Naizet i mužikat čirpilöinke tullah omalla polossalla.

, . .

Brihazet i tyttözet kiäritäh sideida: i se on abu. A mudĩanžet kuotellah iče leikata

: .

ruis´ta, kačotah, kuin mĩamo tukkuou čirpillä rugehen, kobrist´au i leikkau čirpillä.

, , , .

Opaššu, opaššu, perehessä rĩadaja ei ole liiga. Hyvä leikkĩaja päiväh leikkĩau

, , .

kaksikymmendä viizi kuhl´ast´a, a jogo kuhl´ahašša on kymmenen lyyhestä.

, .

Enzimäzenä piänä mudĩanžilla kivissetäh šivut, vaivutah kiät, a siidä harjauvutah.

, , .

Mužikka net-net da i ištuu kurildamah, a naine vain päiväzeh kačahtelou.

- , .

Illalla izändä seižattau lyyhtehet kuhl´azih, i pereh lähtöy kodih. Illassetah koissa jo

, .

tulenke.

.

Kellä on hädä leivästä, kačot, izändä vedäy rugehie riiheh, ahtau riihen, kuivĩau i puiččou.

, , , .

Ajelou melličällä, a emändä vereksestä jauhošta paist´au leibiä. Kergii leibä hävii

, .

hädä. Spĩasuh šĩat pidäy kylviä ruis´. I kylvöh varoin pidäy varuštĩa siemenet.

. . .

Ken eläy hiättä leivässä, sillä on kylvöh varoin mullone ruis´.

, .

Mullozešta rugehešta orahat lietäh vägevemmät, ei niin ruveta varĩamah kaššandĩa.

, .

Tĩatto kylväy, a poiga einin tytär´ aštoiččou polostoida kahteh kolmeh piih.

, - ().

Rĩavot täh aigah ajetah toine toist´a. Rugehen jälgeh šĩalist´uu pelvaš. Pelvašta derimäh

. . ˸

aštuu kai pereh. I lapšet opaššutah, autetah vähäzin roditel´oilla. Pelvahan seižatetah

. , . ˸

bĩabkoih, kuin vain kuivau, vejetäh guomnolla i alotetah kolottie kolotuškoilla. Tämä

, , .

rĩado vägie myöt´ i lapšilla. Hyö äijän autetah tässä rĩavošša, a siidä yhessä

. ,

mĩamonke levitetäh pelvahan luugih.

.

Siih žo aigah kergietäh i touvot. Kagrĩa i ozrĩa leikatah širpillä vain silloin,

. .

konže hyö ollah korgiet, šĩalehet, ei kiirähytä toizilla rĩadoloilla. Tĩagiemman kagran i

, , .

ozran izändä niitti kossalla, a naizet kerittih i šivottih lyyhtehih. Kagrazie i

, .

ozrazie lyyhtehie izändä seižatteli nellä lyyhtestä, toine noizeh kallalleh,

, .

a viijenzellä lyyhtehellä katteli kuin šĩapkalla.

.

Täh aigah keskeyvytäh äijät rĩavot: kolmen nedelin jälgeh noššetah pelvahan,

: ,

šivotah kuboloih i vejetäh guomnolla; keriätäh rugehen närtilöih riihen luona einin

() ;

ladjatah guomnoh ylči seinie, sielä žo viruu kagra i ozra.

, .

Alottĩači puinda. Ruist´a i kagrĩa ahetah riihellä kaksi oderĩa. Illalla izändä kuivĩau

. .

riihtä. Polttau kiugĩašša virityksenke kandoloida. A huomnekšella, vielä pimiellä tulenke

. . ,

alotetah puija. Levitetäh lyyhtehet kahteh riädyh tähkölöillä yhessä posĩadah ylči

.

kaikkie guomnuo. Puijah briužoilla nellä miestä, harvemma kolme. Ei ole perehessä sen

. , .

verdĩa puijia, kučutah ked´-olgah toizešta talošta, missä toužo vähä

, - ,

puijia. Jälgeh iče lähtietäh makšamah velgoloida i puijah susiedalla.

. .

Puija pidäy rouno, pergĩa briužan kielellä tähkölöidä i lyyhtehestä vaš mi on vägie.

, .

Piästä piäh puijah yhen rannan, a siidä toizen. Tämän jälgeh kiännetäh

, .

lyyhtehet i tĩaš puijah molemmat rannat. Sen jälgeh leikatah sidiet, kolmen ruvetah

. ,

puimah, a nelläs´ mies´ hangozella lykkielöy puolin lyyhtehyzin briužoin ĩalla puijoilla.

, .

Niin puijah kolme posadĩa. Jälgimäst´ä posadĩa puijah, konže jo rubieu jo valguomah.

. , .

Jyvät topinke tukutah vorohah, a ollet kannetah pihalla närtih. Šalvatah

, .

veriät guomnolla i lähtietäh kodih syömäh. Puinnan jälgeh syyväh hyvin, puinda

. ,

jogohizen lĩadiu rumana. Prĩazniekoin aigah, konže gostie pihtielläh syyvä, hyö

. , ,

tĩagiezeh šanotah: Mie tänäpiänä en puinnun šuušša, en ole nällässä. Tädä myöt´ voit

: , .

maltua, što puinnan jälgeh hyvin syyväh.

, .

Sygyzyllä naizet i lapšet käyväh meccäh keriämäh gribĩa, sienilöidä

( )

da marjia. Emändä koivugribat, borovikat, mĩasl´onkat i valgiet gribat kuivĩau i rubieu

. , ,

heistä keitämäh gribarokkĩa, čilikkiä, paist´amah piiraida gribanke i luukunke. A riižikät,

, , . ,

ruškiet sienet, a konže vähä kažvau gribĩa, nin i voikot, šuolĩau. Ruškeida sienilöidä,

, , , .

beläniččöidä ijellä šuolandĩa kaššetah vejessä, vettä muutetah kerran-toizen, i suutkin

, -,

jälgeh šuolatah puizeh, ličatah kivellä.

, .

Buolan hauvutetah padoišša ja pannah puizeh. Buolah kuorienke painetah

.

kakkaroida, pyhässä buolah neičči kuoretta pannah sĩahornoida peskuo, lizätäh vettä i

, ,

kagrast´a jauhuo i särbietäh leivänke. Garbalo mänöy kiisselilöih. Jogo talo hauvuttĩh

. .

iččeh varoin rengie - kaksi buolĩa, kerättih vakan garbaluo. Vavarnuo i mussikkĩa, šĩannou

, . ,

kerätä, kuivatah piiraih i magieh rokkah varoin. Lässä Mois´ovua buola i

, .

garbalo ei kažvan. Naizet käydih moneksi päiviä kymmenen viršan tagĩah keriämäh

.

marjia, eletih lähizissä šuoloista kylissä rodn´akunnašša einin tuttavišša. Kellä ei

, .

ollun jouduo kerätä marjia, net ajettĩh Mologan tagĩah i vaihettĩh marjia ruohtimeh i

,

pelvahah einin jĩablokkah. Sielä peskumĩaloilla vennakkoloilla saduloida ei ollun i pelvašta

, .

ei kylvetty.

.

A mi oli naizella hoppuo kezän aloh zĩagordašša. Aigah pidi valella, kytkie

. ,

riädylöidä einin topat viän otetah. Kaikkeh pidi emännän silmä. Hyvällä emänällä

. .

talveksi karžinašša kartoška, morku, r´ötkä, nemka, šuolatut ogurčat, moni keriä

, , , , ,

verestä kapustĩa, a sarailla järitetty puiziloih kapusta, nĩatti žiivatalla, šuolatut

, , ,

sienet, hauvutettu buola, puine lihanke, topnikat voida.

, , , .

Konže puinda loppiečou, ruvetah kuivĩamah i loukuttamah pelvašta. Guomnolla keriäčöy

, .

kahekšan-kymmenen naist´a ominke loukkuloinke, kumbazet tuldĩh tämän talon

- ,

emännällä loukuttamah pelvašta, a hiän toizin päivin lähtöy heilä loukuttamah i loukuttau

,

sen verran kubuo, min hänellä loukutettĩh susiedkat. Izändä vain heittelöy riiheldä

, .

palavoida kuboloida pelvašta, a iče ei loukuta. Pelvahan loukuttaminen i vidomine on

, .

naizin rĩado, a Biežečkoin luona loukutetah, vivotah i mužikat. Naizet loukutetah i paissah

, , .

keskenäh kylän novostiloih näh, kuin eletäh tuttavat kylissä i linnoišša. Niin

, .

vuuven aloh mändih naizin rĩavot endizeh aigah.

.

Nyt muuttu kylä, muuttu i eländä kylässä. Keviällä kyndäy, kylväy i aštoiččou

. ,

pellon traktora, leikkĩau i puiččou kombaina, niittäy klieverin i harvoiččou mašina.

, , .

Myttyöt rĩavot jiädih miehellä? Mies´ ištuu mašinalla, mašina kuundelou händä

? ,

i rĩadau. Käzillä mies´ vielä levittäy tajehta, niittäy heiniä puusišša, missä

. , ,

ei voi laškie mašina, luou tajehta tahnuošta, syöttäy i juottau žiivattĩa. Äijissä

, , .

tahnuoloišša lehmä juou vettä pojilkoišta, ei pie kandĩa vettä käzillä, lehmie lypsetäh

, ,

mašinoilla. Kebiembi lieni naizilla, kumbazet rĩatah lypsäjinä. Vain omĩa

. , .

lehmiä kois´s´a hiän lypsäy käzillä. Hebozilla vähembi lieni rĩaduo, a kai žo

. ,

hebozitta ni yhtä kolhozĩa eu. Keviällä i sygyzyllä mašina revušša uppuou, a hebone

. ,

kaikkiella proidiu. On vielä i hebozilla rĩaduo. Vähembi lieni rahvašta kolhozoišša,

. . ,

äijät rĩatah zavodoilla i fĩabrikoilla, a rĩadoloida aigah loppie kolhozašša auttau

,

mašina. Naizet nyt ei kezrätä, ei kuvota, pelvahan deriu i puiččou mašina, vain

. , , ,

levitetäh, noššetah i sellitetäh pelvašta käzillä, šĩattau pelvahan zavodalla mašina. I

, , .

pelvahanke lieni vähembi rĩaduo, kebiembi lieni naizilla.

, .

Naizilla jäi sriäpnä kois´s´a, oma žiivatta, zĩagorda i rĩado kolhozašša, jo ei

, , ,

moine jygie, kuin jedinoličnoišša talošša. Enämbi lieni jouduo. Jogo talošša

, . .

pagiz´ou radio, palau elektriičestva, raijonašša on jo enämbi tuhatta televiizorĩa.

, , .

Mois´ovan kluubašša nellä-viizi ildĩa nedelih ožutetah kinuo, bibliotekašša

- ,

voit ottĩa kodih lugie kniiga, jogo talošša on gazietta, a mudĩanzišša i žurnĩalat,

, , ,

nuoriz´o kluubašša tantsuiččou.

.

Kezällä nyt rĩaduo on äijä, pidäy kiirähtiä kai lĩadie aigah, a talvella

, ,

jouduo lieni enämbi. Ken rĩadau kolhozaša, nyt hädiä ei niä. Denga

. , .

rahvahalla on, jogo kuuda kontorašša polučka. Kyläläne naine nyt

, .

šuoriečou kuin linnalane, pertissä obstanouka kuin linnašša, vain kiugĩa eu linnalane

, , ,

da kodi puuhine.

.

 

(1903-1977), , 8-

 

:

 

 

Aa [aa] Bb [bee] Čč [čee] Dd [dee] Ee [ee]* Ff [ef] Gg [gee] Hh [hoo] Ii [ii] Jj [jii] Kk [koo] Ll [el] Mm [em] Nn [en] Oo [oo] Pp [pee] Rr [er] Ss [es] Šš [šee] Zz [zee] Žž [žee] Tt [tee] Uu [uu] Vv [vee] Yy [yy]* Ää [ää]* Öö [öö]*   [ ]     ǐ ( ) ( )     , , , .     E . . : ei , edeh , eččie . H , J , , jogi () .     Y , . . : yksi , ylči . .   Ä , ߖ . . : ägie , , äijä . .   Ö , . . : öhkiä - , öglästyö - . .   , : mal`l`a , , n`aba () , pet`el`() - , tässä () .   Tĩala () , mĩamo () - , nĩatti () ; .    

 

, , :

 

Alotamma sygyzystä, konže jo peldorǐavot loppiečettǐh, leivät puidu, pelvaš loukutettu.
, , , .
Emännällä pidäy jogo päiviä lämmittiä kiugǐa, syöttiää pereh huomnekšella, varaštǐa murgina da ildane.
, , .

Päivät sygyzyllä ollah lyhyöt.

.

 

.

 

 

 

 



<== | ==>
| 
:


: 2017-02-25; !; : 303 |


:

:

, , .
==> ...

1734 - | 1636 -


© 2015-2024 lektsii.org - -

: 0.655 .