Kyläeländä ennein
Alotamma sygyzystä, konže jo peldorǐavot loppiečettǐh, leivät puidu, pelvaš loukutettu.
, , , .
Emännällä pidäy jogo päiviä lämmittiä kiugǐa, syöttiää pereh huomnekšella, varaštǐa , ,
murgina da ildane.
.
Päivät sygyzyllä ollah lyhyöt.
..
Emändä noužou vielä pimiellä, virittäy fonarin i lähtöy lypsämäh lehmie, siidä
, ,
lämmittäy kiugǐan, palavoittau vettä i lambahilla liziäy maguo (nǐattie, durandǐa
, ( ,
einin jauhuo) i juottau lämbymäzellä vejellä.
) .
Izändä juottau hebozen, tuou ambarišta heiniä i olgie žiivatalla, panou šoimiloih
, ,
hebozella heiniä, a lehmillä olgie einin ševotušta, a siidä rǐadau kuda-midä
, , -
koditiessä, kuni emändä ei kuču syömäh.
, .
Syömizet
Huomnekšella emändä syöttäy perehtä palavalla kartoškalla sieninke, majolla,
, ,
ollou jiännyt, eglizellä rokalla, a konže i kakkaralla. Kakkarĩa paistʼau nedelissä
, , .
kaksi-kolme kerdĩa. Arrešša kakkaranke andau keitettyö majonke i kuorienke
- .
siendä, rahkĩa einin buolĩa kuorienke. Pyhässä siendä emändä keittäy
, .
pyhävoinke, marjoida syyvväh sĩaharuvejenke, palavana kakkaroida syyvväh , ,
vielä šuolattuo i vojettuo pyhävoilla pelvahan siemenistä. Emändä .
huomnekšella syöttäy palavalla kakkaralla i paistʼau päiväksi vielä sieglan kakkarĩa,
,
kumbazie murginalla syyvväh lihanke, sienilöinke i marjoinke. Syödyhyöh pereh
|
|
, .
lähtöy rĩavolla, a emändä jiäy vielä varuštamah murginĩa, keittäy rokan, pudron,
, , , ,
jĩablošničan, a konže i leibie paistʼau. Konže emännällä on leibätaigina,
, . ,
silloin hiän kakkarĩa ei paisʼsʼa. Hyvässä talošša murginoijah nellästä- viijestä
. -
purdĩlošta, a keyhissä perehissä vero on pienembi. Ildazella syyvväh midä jäi
, . ,
murginašta, lizätäh rahkamaiduo i vielä midʼ-olgah. Kolmanapiänä i piätinčänä
, -.
emändä i arrešša ei keitän lihĩa, syödih, kuin i pyhässä, pyhäsyömizie. Pyhässä
, , , .
emändä keitti rokkie gribašta, nĩatišta, hernehestä, keitti
, , ,
kartoškĩa, hauvuttĩ nemkĩa, syödih rötkiä, kiiselilöidä kagrašta, hernehestä, garbalošta.
, , , , , .
Prĩazniekat
Äijä oli hoppuo emännällä prĩazniekan aigah, konže gostih keriäčöy
,
rondnʼakunda.Vero prĩazniekkana murginalla liey kymmenen-kaksitoista purdĩluo:
. - :
liha- i kalarokkie, liha, moni kaikenmoistʼa pudruo, kiiselit, keituškat,
, , , , ,
piirĩat. A izändä prĩazniekakši panou olutta. Olutta pandih šuurešša kattĩlašša . .
jovella, berʼoga-rannalla. Bohatta izändä panou viizitoistʼa-kaksikymmendä rengie
, . -
olutta. Idy vejenke kiehuu kattĩlašša, a siidä hänen kĩatah puizeh ollenke,
. , ,
avatah tyken puizešta i laškietah sulon, a raba jiäy puizešša.
, .
Mie brihazena yhessä tovariššoinke hyppelin jovella juomah suluo. Izännät
.
jogohizella annettĩh čĩaškalla kuotella suluo. Tämän sulon šĩatetah korvolla kodih,
. ,
pannah häneh humalan, käytetäh päivän-toizen i olut on valmisʼ.
|
|
, = .
Tämän jälgeh erotetah oluošta sieglalla humalan i kĩatah oluon puččiloih.
.
Keyhemmät talot keitettih olutta koisʼsʼa šuurišša vähäzettä rengihizissä
šavizišša padoišša, missä idy vejessä hauduočou, häneh vielä lizätäh vettä i
, ,
laškietah suluo. Moizet talot prĩazniekakši keitettih kolme-nellä rengie olutta.
. - .
Ken ni tulou prĩazniekkana pertih, kaikilla izändä andau kruužkan olutta, vierahie ei
, ,
iššutettu stolan tagĩah, viinalla ei ugoščai. Viinĩa ennein juodih rʼumkalla. Vain
, . .
bohatta oštau prĩazniekakši puolen rengin viinĩa, keksikerdane eläjä četvertnoin, a
, ,
to i butĩlkan. Viinalla juotetah vain kučuttuzie gostie.
. .
Pieni rodnʼa lähizistä kylistä ildapuoleh lähtöy kodih, a edähäne šuuri
,
rodnʼa, kumbane tuli gostih hebozilla, jiäy magĩamah. Huomnekšella vielä
, , .
pimiellä izändä noššattau gostʼat. Emändä keriäy stolan, gostʼat pohmeliečetah,
. , ,
syvväh, juuvvah i ruvetah keriäčemäh kodih. Mudĩaš vävy nuorenke mučonke i vielä
, .
yön magĩau apešša. Niin aivomma mändih prĩazniekat kylissä. Jogo
. .
kylässä oli oma prĩazniekka, einin i kaksi. Moisʼova prĩaznuičči
, .
talvi-Miikulĩa i pienembäne prĩazniekka oli oli Kuzʼmana kezällä (01.07.),
(01.07.),
Zviizenʼjä, Usplenʼja, Pokrova, Kazanskoi, Roštova, Miikula-kezälline i talvehine, , , , , , ,
Ilʼlʼä, Kiriilouskoi, Borissa i Glieba, Deviatoi i Desiatoi piätinčät Äijänpäivän jälgeh,
, , , ,
Sroičča ka myttyzet prĩazniekat oldĩh miän Čĩamorovan vuolostišša. Oldĩh
.
karielazišša kylissä prĩazniekat i žiivatan äbäžöiččijöilla svʼatoiloilla: Jyrgi Dudinašša,
: ,
Vlasei Belskoišša, Kiirikät Ivaškovašša i Čižovašša. Ivaškovan luona on časounʼa
, ,
Kirikällä i Ulitalla. Kellä žiivatta i kanat ei vediäčetty, net tullah, jiäksittih šĩattĩa
|
|
. , ,
kana einin važa ili vuonna kahtenkymmentenä piänä ijulʼa-kuuda täh časounʼah einin
- ,
makšia dengana. Sinä piänä pappi časounʼašša sluuži molʼbanoida, kroppi svʼatoilla
. ,
vejellä žiivattĩa. Tuoduot žiivatat i kanat siidä žo myökšenneldih, a denʼagat
. ,
kaznačču ottĩ kirikköh varoin. Rahvaš vierittih, što svʼatitty žiivatta i lindu rubieu
. ,
vediäčemäh talošša paremmin, ei rubie läzimäh.
, .
Baskĩakovan prihodašša Čižovan i Mihalʼovan välillä ruučan luona toužo seižo
čacounʼa Kiirikällä i Ulitalla. Konže-to ammuin niillä paikoilla liibu jumala svʼatoiloinke
. -
Kiirikänke i Ulitanke i vierilöillä rahavahalla rubei auttamah vediä žiivattĩa i linduo.
.
Čiarin aigah čausonʼan luona oli šuuri turgu. Täh turguh ajettʼh
.
kupčat Vessistä, Spĩasušta, Biežečkoista i Riibanašta. Rahvaš kannetĩh
, , .
časounʼah ei vain žiivattĩa i linduo, a i voida, villĩa, vahĩa, mi siidä žo myöčči
, , , ,
turulla. Kupčilla jallesti siksi päiviä ajettĩh časounʼan luoh papit i vuorokkeh
.
sluužittĩh molʼbanoida. Vielä päiviä jiellä Mihalʼovah i Čižovah aššuttĩh i ajettĩh hädähizet
.
malitušša hebozilla i jalgazin, mĩattih näissä kylissä. Mihalʼovan mužikat
, .
otettĩh dengĩa sijašta turguh varoin, a jälgeh nämä dengat tuhottĩh viinoh, Kirikkä
, ,
(28.07)ando dohodan kiriköllä, pappiloilla, kupčilla dai Mihalʼovan mužikat juodĩh viinĩa
(28.07) , , ,
sijašta syin. Mihalʼovašša i Čižovašša sinä piänä oli prestolʼnoi prĩazniekka. Ni časounĩa,
. . ,
ni turguo nyt sillä kohalla eu, tädä prĩazniekkĩa nyt niken ei prĩaznui.
|
|
, .
Tädä päiviä nyt muisetah vain ukot dai se vain Čižovašša. Kuda-ken ukkoloišta
, . -
Kirikkänä käyväh ruučan luoh, lykätäh ruuččah dengazen, a lapšet heidä jälgeh ečitäh.
, , .
Jyrginä Dudinašša, Vlaseina Belʼskoišša toužo oli prestolʼnoi prĩazniekka, pappi käveli
, ,
taloiloida myöt, kroppi žiivattĩa, a turguloida, kuin Ivaškovašša i Čizovašša, ei ollun,
, , , ,
dohoda oli vain pappiloilla molʼbanoišta.
.
Šuuri vägi oli ennen kiriköllä, konže kalleheh aigah, heinʼaigah tuhatat
, ,
mieštä ei rĩattu i vielä tuhuočettĩh molʼbanoih.
.
Gulʼaidĩh vielä Mĩaslenčana. Jogo kylällä Mĩaslenan nedelillä oli oma päivä,
. ,
konže täh kyläh nuorizʼo ajo hebozilla čurĩamah i gostimah rodnʼakundah.
.
Moisʼovašša čurattĩh kolmandenapiänä. Sinä piänä emändä paistʼau piiraida, varuštaȗ
. ,
hyvin murginan, a tulloȗ gostih čurĩamah vävy nuorenke mučonke, niin i olutta pannah
, ,
siksi päiviä, izändä oštaȗ viinĩa. Sinä piänä kyliä myöt piästä piäh keskipäivästä
, .
i ildah šĩat čuratĩh gost´at, čurautettĩh lapšie sist´a talošta, missä ruvetah gost´imah.
, , .
Tän´piänä tässä kylässä, huomena toizešša, niin kaiken nedelin čurĩaû nuoriz´o niissä
, ,
kylissä, missä on rodn´akunda, a pyhänäpiänä, pyhänälaškuna kaikin ajetah Čĩamorovah,
, , , ,
missä ylči kyliä ajau sen verdĩa regilöidä, što toizeh kerda hebozet ei hypätä, a vain
, ,
aššutah. Mĩaslenča nedeliksi nuoriz´o aivomma varuštaliečoû, syöttäŷ hebozie
. ,
kagralla. Konže i ožuttĩa, kuin myö elämmä, kuin ei Mĩaslenčana!
. , , !
Naizin rĩavot
Sriäppiečehyöh emändä lähtöŷ vidomah pelvahie. Hänellä tämä rĩado kaikekši päiviä i
.
jogo päiviä, kuni kai pelvaš ei lie vivottu. Emändä vidoû iče i opaštau tyttärie varuštĩa
, .
pelvaš kezriännäksi i myödäväksi. Myödäväksi vallitah pelvahan pitemmän, štobĩ
. ,
hänessä ei oliis´ päisärdä. Se pelvaš on kallehembi, kumbane pitkä, puhaš i luja. Iččeh
|
|
. , , .
varoin jätetäh pehembazen pelvahan. Vivotah pelvašta videimel´l´a omalla tahnuolla
.
päivällä i illalloilla.Mudĩanžeh kerdah keriäčetäh moni naista vidomah yhellä guomnolla,
. ,
kunne illalla fonarie einin lamppĩa kannellah vuorokkeh. Guomnolla vesselembi
.
susiedoinke viduo, pagina naizilla löydyŷ. Vivonnan jälgeh iččeh varoin
, .
pelvahan harjatah harjalla. Harjatah pelvašta kylyssä, konže viluštuu, einin toizešša
. , ,
pertissä. Tämän jälgeh enmännällä lieu kezriändäh varoin pelvaš, paičeš i ruohin. Pertih
. , .
tuuvah kuoželin da värtinät. Šuureh pyhäh šĩat naine ištuu kuoželin tagĩana i
.
kezriäy. Iče emändä kezriäy parembĩa pelvašta, a tyttäret, kuni opaššutah, kezrätäh
. , , ,
ruohinda. Ollou pereh šuuri, a kezriäjä vain emändä, niin hiän pimiellä noužou,
. , , ,
kezriäy värtänän, a jo siidä lämmittäy kiugĩan. Päivällä kodirĩadoloin kessessä tĩaš
, .
kezriäy, illalla tĩaš kuoželin tagĩana. Sygyzyllä tyttäret ruvetah käymäh bes´oudah,
, . ,
aššutah sinne kuoželinke i kolmenke värtinänke, kumbazet pidäy kezrätä ildah aloh. Äijä
, .
vyyhtie pidäy kezrätä naizilla, štobĩ pyhässä kuduo perehellä vĩatetta šobih,
, ,
šuorivoh, värčilöih, hurštiloih, hataroih, käzipaikkoih i postel´nikkoih varoin. Käzipäikkoih
, , , , .
i šobih varoin mänöy hoikka i paraš langa i ruohtĩmešta. A vielä torbi toine pidäy
.
kuduo i panna lippahah tyttärillä pridĩaneih varoin. Šuurešša pyhässä šeižattau emändä
.
pertih stĩavat, tuou tuurikat, kerinlauvat, kruugat, kerinakat,
, , , , -,
ažettau kangahan, varuštau rĩaduo käzillä, jaloilla i silmillä, rubieu huomnekšešta ildah
, , ,
šĩat ištumah stĩavoin tagĩana. Lendelöy kiäštä kädeh šukkulane, ličotah jalat
. ,
šukšiloida, hloimau pirda. Seinä seinällä jällesti kiäriečöy torbiloih, ažettau
, . ,
toine kangaš. Naizilla on rĩaduo talvella kezriämättä i kudomatta. Jogo šuovattĩa
. .
naizet pessäh lattien. Izändä lämmittäy kylyn, i pereh peziečöy. Kellä eu kylyö, net
. , . ,
peziečettih kiugĩašša.
.
Illalla pyyhitäh pĩadien havulla, levitetäh pĩadiella kubon olgie i peziečetäh
,
sielä, a valĩačemah aššutah tanhuolla, einin sarailla. Mois´ovašša, mie muis´an,
, , . , ,
kolmekymmendä viijellä taloilla oli kakšitoist´a kylyö, kumbazišša peziečetih enämbi
,
puolda kyliä. Ostatkat peziečetih kiugĩašša. Kiugĩat oldĩh šuuret i vällät. . . .
Mie peziečin kiugĩašša i en moiti heidä. Ägiedä kiugĩašša eu vähembi kylyö. Enzimäzenä
. . ,
argena, kačot, ajetah naizet regyzillä kičigöinke jovella huuhtomah šobie.
, .
Karielazet naizet šuvatah puhtahutta. Latetta moni kerdĩa päiväh pyyhitäh, a
. ,
Roštovaksi i Äijäpäiväksi kai seinät i lĩan pertissä čuurunke pessäh. A oldanneh
.
perehessä tytöt, nin hyö latetta ei vain šuovattana, a vielä i nedelillä pessäh. Jogo päiviä
, , .
sriäpi, juota j syötä žiivattĩa, šobie kohenna, uutta ombele, alazie nieglo vähägo
, , , ,
naizilla i talvella oli rĩaduo.
.
A kuin kebeni nygyzeh aigah naizilla rĩado pezemizenke! Lattiet kodiloissa
!
nyt krĩasittu, lĩat i seinät klejitty bumugĩagalla, kolhoznikat oššetah
, ,
stiral´noida mašinoida, naizet ei kezrätä, ei kuvota, leibiä oššetah laukašša, paisetah , , , ,
vain piiraida. Harvazeh kuda-ken paist´au i kakkarĩa vehnäzestä jauhoista vanhĩau
. -
harjautušta myöt. Kebeni, äijäldi naizilla eländä kolhozašša!
. , !
Keviällä naine puhuu rosadnikalla kapussan i nemkan, jogo päiviä kävyy
,
valelemah, zĩagordah vejetäh tadehen, izändä kyndäy mĩan, ajelou plugalla mežat, a
, , , ,
naizilla rĩado noštĩa mĩa mežoišta, lĩadie riävyt i iššuttĩa luukku,
, ,
morku, nemka, ogurčat, röt´kä, lapšilla sĩaharnoi herneh, pabu i nagris´. Kartoškĩa
, , , , , .
iššutetah guomnoaijalla pluugan ĩalla i vähäzen zĩagordašša riädylöih. Nyt ruvetah
.
kažvattamah i pomidoroida, vain hyö vähä kellä riävyllä ruššotah. Valgiet
, .
pomidorat emändä ottau riävyldä mostinkah, noštau kiugĩalla lämbymäh, i hyö
, ,
sielä kodvan jälgeh ruvetah ruškuomah. Äijillä izännäillä zĩagordašša einin
- .
guomnoaijalla kažvetah humalikot, on oma humala oluoh varoin.
, .
Jogo talošša zĩagordašša kažvetah savut, krĩžovnikka, mušta smorodina, kn´ažičča,
, , , ,
kuda-kellä tuomi da räbinä. Nyt ruvettĩh iššuttamah viišn´oida, vavarnuo.
- . , .
Iellä pertin jiessä kažvettĩh koivut, tuomet, räbinät. Nyt ruvetah lĩadimah
, , .
polisadnikkoida, missä kažvetah kukat i tuhjot.
, .
Ollou perehessä rĩadajia, naine kyndämäh, aštoimah, kylvämäh ei käynnyn peldoh.
, , , .
Hänellä oli rĩaduo zĩagordašša i koditiessä.
.
Kylvön jälgeh kai kylä ribieu vedämäh tajehta kežandopeldoh. Štobĩ teriämbe puhaštĩa
.
tanhuo tadehešta, yhytäh kakši-kolme taluo i vejetäh vuorokkeh tadehen
, -
jogo talošta. Tahnuolla levitetäh olgie i ruvetah siästämäh tadehta tulijah
.
vuodeh šĩat. Naizet levitetäh tadehen pellošša, a mužikat ruvetah kyndämäh mĩada
. ,
tadehenke. Kynnetty kežando rubieu vuottamah kylvyö sygyzyllä.
. .
Täh žo aigah naizet käyväh neččäh varuštamah vaštĩa, kannetah koivuzie varbahie
,
kodih takoilla, kois´s´a šivotah varbahišta vaštoida. Kammičat vaštoida ruvetah
, .
rippumah sarailla katokšen ĩalla. Näillä vaššoilla pyyhitäh latetta i höyryöčetäh kylyssä
.
palattiloilla.
Pedrun aigah alottĩači hein´aiga. Šuurišša kylissä henämĩat jiatah
.
enzistäh kondoloilla. Jogo konnošša on yhen veran hengie mĩada. Siidä siämessä
. .
konduo jiatah jagozih kossavaržiloilla: annateh hengellä viizi kossavarta, a kellä on kaksi
: ,
hengie sillä kymmenen kossavarta. Jiatah parembie heinämaloida eris´, pahembie
. ,
toužo eris´.
.
Vielä hämärillä kai kylä aštu kossinke niit´t´ämäh. Vesselä oli hein´aigah rĩadĩa.
. .
Yhen jaon niität, lähet toizella. Kuni ajetah rodit´el´at mežĩa, vähäzen
, . ,
lebiäčet, a siidä tĩaš niität, hyväh kašteh vain kossa vinguu. Kolmen
, , . -
nellän čĩasun jälgeh, konže päiväne noužou, ištuočetah perehvatkalla, keriačetäh moni
- , , ,
perehtä yhteh kohtah. Emändä šĩau sumkašta syömizet, i jogo pereh syöy. Perehvatkan
. , .
aigah vähäzen lebiäčetäh i tĩaš niitetäh, kuni kašše ei kuiva. Niiton jälgeh
, .
tukutah heinän lajozih, liikahutetah i jätetäh kuivamah toizeh päiväh šĩat: anna heinä
, :
vanuuduu, huomena rubieu paremmin kuivamah. Illalla tĩaš lähtietäh niittämäh ilda-
, .
kaššetta. Illalla niitetäh vain inzimäzenä piänä. Toizin päivän vähä ken i illalla
. .
niittäy: päivällä kuivatah, harvoijah, a ildapuoleh vejetäh heniä einin luotah kegoloida.
: , , .
Naizet yhessä mužikoinke käyväh niittämäh. Šuurešša perehessä emändä jiäy
.
kodih i tulou henämĩalla perehvatkanke, konže jo päiväne noužou. Oldanneh
, .
heinämĩat edähiänä, sinne ajetah hebozella, sielä i mĩatah, a syömistä otetah keralla,
, , , ,
keitetäh tulella. Moizilla heinämĩaloilla emännät harvah ajellah: heilä löydyy rĩado i
. :
koissa. Edähizillä heinämĩaloilla heiniä kuivatah i luuvat kegoloih, a konže liettäh otrubat,
. , ,
to sielä oldĩh srojittu ambarit, kunne i pandĩh heiniä, a vejettih kodih talvella kegoloista i
, ,
ambarista.
.
Oli i riidĩa heinämĩaloilla: ken-to lijan niitti susiedalda, pahoin ajo mežan einin
: - ,
vedi vierahan heinän. Kaikkie oli. Kuin-to niitin mie kaksi nedelie šuurešša karielazešša
. . -
kylässä Ul´l´onovašša, autoin diedolla, mĩamon tĩatolla, ka i näin sielä riidĩa. A
, , , .
Mois´ovašša mie olin niittäjänä jo učastkoin aigah. Jogo pereh niitti
.
Mois´ovašša omalla učastkalla, toizie perehie ei nähnyn. Tĩatto vielä pimiellä
, .
noššatteli niittämäh. Kuni aššumma učastkalla, rubieu vähäzen valguomah. Niität omalla
. , .
učastkalla vaibumizeh šĩat, a siidä rubiet kuivamah, nikedä et niä. Vesselystä eu, no
, , . ,
hein´aiga loppieu terväh.
.
Veselä oli niittiä enzimäzinä vuožiloina kolhozašša. Mežoida ei pidän ajia.
. .
Niitettih niittäjät toine toizella jällesti, tavoitellah toine toist´a. Mi siidä oli nagruo!
, . !
A heiniä kuivatešša tuuvah brihat garmonin, ištuočemma lebiäčemäh tytöt karratah,
, ,
pajatetah viržilöidä. Vesselä oli aiga!
. !
Vielä jiellä hein´aigĩa kypsyy mandž´o. Lapšet kävelläh loga randoloida myöt´, kerätäh
. ,
mandž´uo, iče syyväh i kodih tuuvah.
, .
Hen´aijan jälgeh naizilla rĩado hengähtämättä lumeh šĩat. Il´l´an aigah šĩalist´uu
.
ruis´, alottĩačou leikkovaiga. Naizet i mužikat čirpilöinke tullah omalla polossalla.
, . .
Brihazet i tyttözet kiäritäh sideida: i se on abu. A mudĩanžet kuotellah iče leikata
: .
ruis´ta, kačotah, kuin mĩamo tukkuou čirpillä rugehen, kobrist´au i leikkau čirpillä.
, , , .
Opaššu, opaššu, perehessä rĩadaja ei ole liiga. Hyvä leikkĩaja päiväh leikkĩau
, , .
kaksikymmendä viizi kuhl´ast´a, a jogo kuhl´ahašša on kymmenen lyyhestä.
, .
Enzimäzenä piänä mudĩanžilla kivissetäh šivut, vaivutah kiät, a siidä harjauvutah.
, , .
Mužikka net-net da i ištuu kurildamah, a naine vain päiväzeh kačahtelou.
- , .
Illalla izändä seižattau lyyhtehet kuhl´azih, i pereh lähtöy kodih. Illassetah koissa jo
, .
tulenke.
.
Kellä on hädä leivästä, kačot, izändä vedäy rugehie riiheh, ahtau riihen, kuivĩau i puiččou.
, , , .
Ajelou melličällä, a emändä vereksestä jauhošta paist´au leibiä. Kergii leibä hävii
, .
hädä. Spĩasuh šĩat pidäy kylviä ruis´. I kylvöh varoin pidäy varuštĩa siemenet.
. . .
Ken eläy hiättä leivässä, sillä on kylvöh varoin mullone ruis´.
, .
Mullozešta rugehešta orahat lietäh vägevemmät, ei niin ruveta varĩamah kaššandĩa.
, .
Tĩatto kylväy, a poiga einin tytär´ aštoiččou polostoida kahteh kolmeh piih.
, - ().
Rĩavot täh aigah ajetah toine toist´a. Rugehen jälgeh šĩalist´uu pelvaš. Pelvašta derimäh
. . ˸
aštuu kai pereh. I lapšet opaššutah, autetah vähäzin roditel´oilla. Pelvahan seižatetah
. , . ˸
bĩabkoih, kuin vain kuivau, vejetäh guomnolla i alotetah kolottie kolotuškoilla. Tämä
, , .
rĩado vägie myöt´ i lapšilla. Hyö äijän autetah tässä rĩavošša, a siidä yhessä
. ,
mĩamonke levitetäh pelvahan luugih.
.
Siih žo aigah kergietäh i touvot. Kagrĩa i ozrĩa leikatah širpillä vain silloin,
. .
konže hyö ollah korgiet, šĩalehet, ei kiirähytä toizilla rĩadoloilla. Tĩagiemman kagran i
, , .
ozran izändä niitti kossalla, a naizet kerittih i šivottih lyyhtehih. Kagrazie i
, .
ozrazie lyyhtehie izändä seižatteli nellä lyyhtestä, toine noizeh kallalleh,
, .
a viijenzellä lyyhtehellä katteli kuin šĩapkalla.
.
Täh aigah keskeyvytäh äijät rĩavot: kolmen nedelin jälgeh noššetah pelvahan,
: ,
šivotah kuboloih i vejetäh guomnolla; keriätäh rugehen närtilöih riihen luona einin
() ;
ladjatah guomnoh ylči seinie, sielä žo viruu kagra i ozra.
, .
Alottĩači puinda. Ruist´a i kagrĩa ahetah riihellä kaksi oderĩa. Illalla izändä kuivĩau
. .
riihtä. Polttau kiugĩašša virityksenke kandoloida. A huomnekšella, vielä pimiellä tulenke
. . ,
alotetah puija. Levitetäh lyyhtehet kahteh riädyh tähkölöillä yhessä posĩadah ylči
.
kaikkie guomnuo. Puijah briužoilla nellä miestä, harvemma kolme. Ei ole perehessä sen
. , .
verdĩa puijia, kučutah ked´-olgah toizešta talošta, missä toužo vähä
, - ,
puijia. Jälgeh iče lähtietäh makšamah velgoloida i puijah susiedalla.
. .
Puija pidäy rouno, pergĩa briužan kielellä tähkölöidä i lyyhtehestä vaš mi on vägie.
, .
Piästä piäh puijah yhen rannan, a siidä toizen. Tämän jälgeh kiännetäh
, .
lyyhtehet i tĩaš puijah molemmat rannat. Sen jälgeh leikatah sidiet, kolmen ruvetah
. ,
puimah, a nelläs´ mies´ hangozella lykkielöy puolin lyyhtehyzin briužoin ĩalla puijoilla.
, .
Niin puijah kolme posadĩa. Jälgimäst´ä posadĩa puijah, konže jo rubieu jo valguomah.
. , .
Jyvät topinke tukutah vorohah, a ollet kannetah pihalla närtih. Šalvatah
, .
veriät guomnolla i lähtietäh kodih syömäh. Puinnan jälgeh syyväh hyvin, puinda
. ,
jogohizen lĩadiu rumana. Prĩazniekoin aigah, konže gostie pihtielläh syyvä, hyö
. , ,
tĩagiezeh šanotah: Mie tänäpiänä en puinnun šuušša, en ole nällässä. Tädä myöt´ voit
: , .
maltua, što puinnan jälgeh hyvin syyväh.
, .
Sygyzyllä naizet i lapšet käyväh meccäh keriämäh gribĩa, sienilöidä
( )
da marjia. Emändä koivugribat, borovikat, mĩasl´onkat i valgiet gribat kuivĩau i rubieu
. , ,
heistä keitämäh gribarokkĩa, čilikkiä, paist´amah piiraida gribanke i luukunke. A riižikät,
, , . ,
ruškiet sienet, a konže vähä kažvau gribĩa, nin i voikot, šuolĩau. Ruškeida sienilöidä,
, , , .
beläniččöidä ijellä šuolandĩa kaššetah vejessä, vettä muutetah kerran-toizen, i suutkin
, -,
jälgeh šuolatah puizeh, ličatah kivellä.
, .
Buolan hauvutetah padoišša ja pannah puizeh. Buolah kuorienke painetah
.
kakkaroida, pyhässä buolah neičči kuoretta pannah sĩahornoida peskuo, lizätäh vettä i
, ,
kagrast´a jauhuo i särbietäh leivänke. Garbalo mänöy kiisselilöih. Jogo talo hauvuttĩh
. .
iččeh varoin rengie - kaksi buolĩa, kerättih vakan garbaluo. Vavarnuo i mussikkĩa, šĩannou
, . ,
kerätä, kuivatah piiraih i magieh rokkah varoin. Lässä Mois´ovua buola i
, .
garbalo ei kažvan. Naizet käydih moneksi päiviä kymmenen viršan tagĩah keriämäh
.
marjia, eletih lähizissä šuoloista kylissä rodn´akunnašša einin tuttavišša. Kellä ei
, .
ollun jouduo kerätä marjia, net ajettĩh Mologan tagĩah i vaihettĩh marjia ruohtimeh i
,
pelvahah einin jĩablokkah. Sielä peskumĩaloilla vennakkoloilla saduloida ei ollun i pelvašta
, .
ei kylvetty.
.
A mi oli naizella hoppuo kezän aloh zĩagordašša. Aigah pidi valella, kytkie
. ,
riädylöidä einin topat viän otetah. Kaikkeh pidi emännän silmä. Hyvällä emänällä
. .
talveksi karžinašša kartoška, morku, r´ötkä, nemka, šuolatut ogurčat, moni keriä
, , , , ,
verestä kapustĩa, a sarailla järitetty puiziloih kapusta, nĩatti žiivatalla, šuolatut
, , ,
sienet, hauvutettu buola, puine lihanke, topnikat voida.
, , , .
Konže puinda loppiečou, ruvetah kuivĩamah i loukuttamah pelvašta. Guomnolla keriäčöy
, .
kahekšan-kymmenen naist´a ominke loukkuloinke, kumbazet tuldĩh tämän talon
- ,
emännällä loukuttamah pelvašta, a hiän toizin päivin lähtöy heilä loukuttamah i loukuttau
,
sen verran kubuo, min hänellä loukutettĩh susiedkat. Izändä vain heittelöy riiheldä
, .
palavoida kuboloida pelvašta, a iče ei loukuta. Pelvahan loukuttaminen i vidomine on
, .
naizin rĩado, a Biežečkoin luona loukutetah, vivotah i mužikat. Naizet loukutetah i paissah
, , .
keskenäh kylän novostiloih näh, kuin eletäh tuttavat kylissä i linnoišša. Niin
, .
vuuven aloh mändih naizin rĩavot endizeh aigah.
.
Nyt muuttu kylä, muuttu i eländä kylässä. Keviällä kyndäy, kylväy i aštoiččou
. ,
pellon traktora, leikkĩau i puiččou kombaina, niittäy klieverin i harvoiččou mašina.
, , .
Myttyöt rĩavot jiädih miehellä? Mies´ ištuu mašinalla, mašina kuundelou händä
? ,
i rĩadau. Käzillä mies´ vielä levittäy tajehta, niittäy heiniä puusišša, missä
. , ,
ei voi laškie mašina, luou tajehta tahnuošta, syöttäy i juottau žiivattĩa. Äijissä
, , .
tahnuoloišša lehmä juou vettä pojilkoišta, ei pie kandĩa vettä käzillä, lehmie lypsetäh
, ,
mašinoilla. Kebiembi lieni naizilla, kumbazet rĩatah lypsäjinä. Vain omĩa
. , .
lehmiä kois´s´a hiän lypsäy käzillä. Hebozilla vähembi lieni rĩaduo, a kai žo
. ,
hebozitta ni yhtä kolhozĩa eu. Keviällä i sygyzyllä mašina revušša uppuou, a hebone
. ,
kaikkiella proidiu. On vielä i hebozilla rĩaduo. Vähembi lieni rahvašta kolhozoišša,
. . ,
äijät rĩatah zavodoilla i fĩabrikoilla, a rĩadoloida aigah loppie kolhozašša auttau
,
mašina. Naizet nyt ei kezrätä, ei kuvota, pelvahan deriu i puiččou mašina, vain
. , , ,
levitetäh, noššetah i sellitetäh pelvašta käzillä, šĩattau pelvahan zavodalla mašina. I
, , .
pelvahanke lieni vähembi rĩaduo, kebiembi lieni naizilla.
, .
Naizilla jäi sriäpnä kois´s´a, oma žiivatta, zĩagorda i rĩado kolhozašša, jo ei
, , ,
moine jygie, kuin jedinoličnoišša talošša. Enämbi lieni jouduo. Jogo talošša
, . .
pagiz´ou radio, palau elektriičestva, raijonašša on jo enämbi tuhatta televiizorĩa.
, , .
Mois´ovan kluubašša nellä-viizi ildĩa nedelih ožutetah kinuo, bibliotekašša
- ,
voit ottĩa kodih lugie kniiga, jogo talošša on gazietta, a mudĩanzišša i žurnĩalat,
, , ,
nuoriz´o kluubašša tantsuiččou.
.
Kezällä nyt rĩaduo on äijä, pidäy kiirähtiä kai lĩadie aigah, a talvella
, ,
jouduo lieni enämbi. Ken rĩadau kolhozaša, nyt hädiä ei niä. Denga
. , .
rahvahalla on, jogo kuuda kontorašša polučka. Kyläläne naine nyt
, .
šuoriečou kuin linnalane, pertissä obstanouka kuin linnašša, vain kiugĩa eu linnalane
, , ,
da kodi puuhine.
.
(1903-1977), , 8-
:
Aa [aa] Bb [bee] Čč [čee] Dd [dee] Ee [ee]* Ff [ef] Gg [gee] Hh [hoo] Ii [ii] Jj [jii] Kk [koo] Ll [el] Mm [em] Nn [en] Oo [oo] Pp [pee] Rr [er] Ss [es] Šš [šee] Zz [zee] Žž [žee] Tt [tee] Uu [uu] Vv [vee] Yy [yy]* Ää [ää]* Öö [öö]* [ ] ǐ | ( ) ( ) , , , . | E . . : ei , edeh , eččie . H , J , , jogi () . Y , . . : yksi , ylči . . Ä , ߖ . . : ägie , , äijä . . Ö , . . : öhkiä - , öglästyö - . . , : mal`l`a , , n`aba () , pet`el`() - , tässä () . Tĩala () , mĩamo () - , nĩatti () ; . |
, , :
Alotamma sygyzystä, konže jo peldorǐavot loppiečettǐh, leivät puidu, pelvaš loukutettu.
, , , .
Emännällä pidäy jogo päiviä lämmittiä kiugǐa, syöttiää pereh huomnekšella, varaštǐa murgina da ildane.
, , .
Päivät sygyzyllä ollah lyhyöt.
.
.